Yksi jännittävimpiä hetkiä
pienen ihmisen elämässä on se, kun painotalosta ilmoitetaan, että kirja on
matkalla.
Yhtenä päivänä sitten ajaa
Schenkerin (vaihtoehtoisesti postin) auto pihaan, se josta lapsenlapsi viimeksi
Stresan kirjoja tuotaessa huudahti: Maritta, pihaan tulee rekka! Siitä rekasta
laskeutuu muoviin kääritty lavallinen ruskeita laatikoita, joita saa
alkaa, mitä todennäköisimmin kaatosateessa ja liian vähissä vaatteissa,
kuskaamaan nokkakärryillä varastoon. Paitsi sitä yhtä, joka kannetaan sylissä
kuin vastasyntynyt ja asetetaan olohuoneen pöydälle juhlallista avaamista ja
ihmettelyä varten.
Se mikä vuosi sitten sai
Y-tunnuksen, logon ja Stresan valkoisilta riikinkukoilta lainatun hahmon
t-paidan selkään, on kasvanut stresa.fi -sivustoksi, kirjamyynniksi verkkokaupassa,
ideoinniksi ja pähkäilyksi siitä miten saisimme Stresan kirjoja vieläkin paremmin esille.
Mutta jotakin on tehtykin. Moni meistä on vieraillut lähikuntiensa kirjastoissa, jotkut kauempanakin. On verkostoiduttu ja
liitytty paikallisiin kirjailijayhdistyksiin. Vientitykkimme Toivasen Pirjo on vienyt Stresan kirjoja Italiaan ja Floridaan,
ja yhdessä kalifornialaisessa kirjastossakin ne ovat esillä omassa
vitriinissään.
Lukijapalaute on ollut
hyvää, parempaa kuin kuvittelimme. Blogi nimeltä Kirjallisia mm. kuvaa Pirjo Puukon
Mutkanlukutaitoa: “Puukko kirjoittaa hyvin. Kieli
on kekseliästä ja luistavaa, ytimekästä ja oivaltavaa…Kauneutta ja viisautta, moniulotteista kieltä, sopivan tiiviissä
paketissa.”
Palautteet toimivat ja sana kulkee. Tilauksia
tulee verkkokauppaan tasaisen sitkeästi, ja Stresan sydänverellä kirjoitetut, vuosien
hiontaprosessin läpikäyneet kirjat lähtevät matkaan uusissa kauniissa
postituskuorissaan.
Samanaikaisesti kun uudet tekstit jo hautuvat jossakin ja julkaisusuunnitelmia laaditaan, tilailemme lentoja
Milanoon. Meidän ja Mari Mörön jokasyksyiset kirjoittajatreffit Italian Piemontessa ovat vain neljän kuukauden päässä.
www.stresa.fi